Valtion tukemaa asuntokantaa eli ara-asuntokantaa on rakennettu vuodesta 1949 alkaen. Peruslähtökohtana valtion tukemissa asunnoissa on ollut turvallisten asumisolojen tarjoaminen asukkaille kohtuullisin kustannuksin.
Suomen noin 3,3 miljoonasta asunnosta lähes kolmasosa on rakennettu valtion arava- tai korkotukilainalla. Valtion tuella on vuodesta 1949 lähtien rakennettu 445 000 omistusasuntoa, 600 000 vuokra-asuntoa ja 56 000 asumisoikeusasuntoa. Aran rahoituksella on lisäksi peruskorjattu yli 400 000 asuntoa.
Ara-asuntoja omistavat kunnat, kuntayhtymät, hyvinvointialueet, yleishyödylliset yhteisöt ja niiden omistuksessa olevat tytäryhtiöt.
Valtion tukemiin ara-asuntoihin liittyy sosiaalinen elementti, minkä takia niihin sisältyy muista asunnoista poikkeavia rajoituksia. Rajoitukset liittyvät mm. vuokrien määräytymiseen ja asunnoista käytävään kauppaan.
Rajoitusten alaisia ara-vuokra-asuntoja oli vuoden 2023 lopussa noin 355 000. Niistä tavallisia vuokra-asuntoja on 238 000 ja erityisryhmien asuntoja 117 000. Asumisoikeusasuntoja on 56 600 (tilanne 31.1.2024).
Rajoituksista on vapautunut 2000-luvulla yli 122 000 ara-asuntoa, ja lisäksi vapautettuja ara-asuntoja on 63 000. Vapauduttuaan rajoituksista entiset ara-asunnot muuttuvat tilastoissa vapaarahoitteisiksi vuokra- tai omistusasunnoiksi viimeisimmän hallintamuodon perusteella.
Ara ohjaa ja valvoo ara-asuntokannan käyttöä
Aran tehtävänä on ohjata ja valvoa ara-asuntokannan käyttöä sekä huolehtia yhdessä Valtiokonttorin kanssa asunto- ja lainakantaan liittyvistä riskeistä. Ohjauksella ja valvonnalla Ara varmistaa, että
- valtion tuki kohdentuu asukkaille,
- vuokrataloyhteisöt toimivat valtion tukemaa asuntotuotantoa koskevien säännösten, määräysten ja ohjeiden mukaisesti
- yhteisöt eivät tulouta omistajilleen enempää kuin laissa sallitaan.
Aran tehtäviin kuuluu myös omakustannusvuokrien määräytymisen valvonta ja lainansaajien yleinen ohjaus. Kuntien tehtävänä on valvoa asukasvalintoja.