Jälkilaskelma on ensimmäisen kerran pitänyt laatia vuoden 2017 vuokrista. Jälkilaskelma on tilinpäätöshetkellä vuokra- ja muista tuotoista sekä niillä katettavista menoista laadittava suoriteperusteinen rahavirtalaskelma. Jälkilaskelman luvut johdetaan suoraan kirjanpidosta ja jälkilaskelmassa huomioidaan ainoastaan rahan todellinen liikkuminen, ei esimerkiksi poistoja. Jälkilaskelmasta käy ilmi, ovatko vuoden vuokratuotot riittäneet kattamaan vuoden kulut. Jälkilaskelman laatimisesta ja yli- tai alijäämän huomioon ottamisesta säädetään vuokra-asuntojen ja asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetun lain 13 c §:ssä sekä samansisältöisenä aravarajoituslain 7 c §:ssä.
Vuokratalon omistajan on laadittava tilikaudelta tilinpäätöksen laatimisen yhteydessä kirjanpitoonsa perustuva, koko yhteisöä koskeva ja tasausryhmittäin tehtävä jälkilaskelma, josta käy ilmi:
1) paljonko vuokria on peritty
2) mitä menoeriä on katettu vuokrilla
3) paljonko tuleviin perusparannus-, ylläpito- ja hoitotoimenpiteisiin on kerätty varoja ja miten niitä on käytetty
4) paljonko tilikaudelta on syntynyt rahoitusylijäämää tai -alijäämää
5) paljonko edellisiltä tilikausilta on syntynyt rahoitusylijäämää tai -alijäämää.
Edellä kohdassa 4 ja 5 tarkoitettu hoito- ja rahoitusmenoista kertynyt yli- tai alijäämä vähennettynä varautumiseen kerätyillä varoilla on otettava huomioon seuraavien vuosien vuokria määritettäessä. ARA suosittelee, että vuokranmäärityksessä huomioitavaa yli- tai alijäämä jaetaan 3–5 vuodelle, jotta vuokrien kehitys pysyy tasaisena.
Koko yhteisöä koskeva jälkilaskelma täsmäytetään taseen rahoitusasemaan.
Jälkilaskelma on ohjeistettu tarkemmin ARAn vuokranmääritysoppaassa.
Yhteisöjen on laadittava jälkilaskelmat aina tilinpäätöksen laatimisen yhteydessä. ARA pyytää jälkilaskelmia tarkastettavaksi tarkastussuunnitelman mukaisesti. Yhteisöt saavat aina yhteisölle osoitetun erillisen tietopyynnön ja määräajan jälkilaskelman toimittamiselle.