Tutkimus tuottaa lisätietoa erityisesti kantaväestön asumisvalinnoista ja asuinalueilla viihtymisestä sekä valikoivasta muuttoliikkeestä ja siihen vaikuttavista tekijöistä pääkaupunkiseudulla.
- Miksi kantaväestö muuttaa pois tai karttaa tiettyjä asuinalueita?
- Miten he kokevat asuinalueiden viimeaikaisen sosiaalisen kehityksen ja monietnistymisen, ja miten nämä tekijät vaikuttavat asuinalueella viihtymiseen ja muuttokäyttäytymiseen?
- Entä miten asuinalueillaan pitkään asuneet kokevat alueellaan tapahtuneet muutokset, ja kuinka tyytyväisiä he ovat asuinalueisiinsa?
Hankkeessa tarkastellaan tarkemmin myös asuinalueen ulkoisen maineen merkitystä osana segregaatioprosessia.
Asumisvalinnat, viihtyisyys, muuttoliike ja siihen vaikuttavat tekijät tutkimuskohteena
Tutkimuksen pääaineiston muodostaa rekisteripohjainen kyselyaineisto (n=1339), joka käsittelee varsin laajasti kotitalouksien asumistyytyväisyyttä, asumisvalintoja, muuttohalukkuutta sekä näkemyksiä asuinalueen monietnisyydestä. Kyselyasetelman suunnittelussa kiinnitettiin erityistä huomiota aineiston alueelliseen ja väestölliseen edustavuuteen. Täten se antaa erinomaiset mahdollisuudet vertailla erityyppisillä alueilla asuvien ihmisten kokemuksia sekä arvioida alueiden sosiaalisten ja fyysisten ominaispiirteiden vaikutusta asuinalueen valintaan, viihtymiseen ja muuttokäyttäytymiseen.
Kyselyn kohderyhmänä olivat 29–54 -vuotiaat Helsingin seudulla asuvat, Suomessa syntyneet henkilöt, jotka olivat asuneet samalla pääkaupunkiseudun asuinalueella vuosina 2008–2009. Näistä henkilöistä otettiin 3000 henkilön otos, joka jaettiin neljään ositteeseen riippuen henkilön muuttostatuksesta (muuttanut pois entiseltä asuinalueeltaan vs. asunut alueella pitkään) sekä asuinalueen tyypistä maahanmuuttajien osuuden mukaan ryhmiteltynä. Tutkimushankkeen toisen keskeisen aineiston muodostavat kyselyaineistoa täydentävät teemahaastattelut, joita on tehty kyselyyn vastanneille henkilöille yhteensä 90.
Ajankohtaista tietoa
Tutkimus antaa asuinalueiden kehittämistyön tueksi ajankohtaista tietoa muun muassa pääkaupunkiseudun asuinalueiden työntö- ja vetovoimatekijöistä sekä asukkaiden hyvinvointiin vaikuttavista seikoista. Edustavuutensa vuoksi tutkimus tuottaa myös yleisemmin tietoa segregaatioprosessien ymmärtämisen kannalta merkittävistä ilmiöistä.