Oma Tesoma -hanke on useista projekteista koostuva laaja-alainen kehityshanke, jolla tavoitellaan Tesoman asuin- ja palvelualueelle uudenlaista hyvinvointia sekä houkuttelevuutta kehittämällä ja monipuolistamalla muun muassa alueen asunto-, palvelu-, harrastus-, koulutus- ja työllistymistarjontaa ja –mahdollisuuksia. Tesomalle kohdistuu lähivuosien aikana suuria rakentamishankkeita – ennen vuotta 2020 alueelle valmistuu mm. uusi kaupallisia ja julkisia palveluja tarjoava ostoskeskus, yhtenäiskoulu ja palloiluhalli. Valmistelussa olevassa täydennysrakentamisen yleissuunnitelmassa alueelle on kaavoitettu yhteensä yli 200 000 km2 uusille kerrostalo-, pienkerrostalo- ja rivitaloasunnoille. Arvioitu uusien asukkaiden määrä olisi noin 4 500 asukasta.
Mediakoulutuksen ja -yritysten keskittymä Tesomaan
Hankkeen aikana Tesoman alueella sijaitsevaan Tohloppiin kehitetään kaupungin, Yleisradion, Tampereen ammattikorkeakoulu TAMK:n ja Technopoliksen yhteistyönä sisällöntuotannon ja ict-alan kampusta. Kampus toimisi mediakoulutuksen ja -yritysten keskittymänä menestystekijöinään erityisesti teknologia ja yhteisöllisyys. Lisäksi osana hanketta selvitetään kaupungin keskustaan suuntautuvan kaupunkiraideliikenteen käyttöönoton mahdollisuuksia.
Yhteistyössä kohti omavoimaista yhteisöä
Tesoman asuinympäristön, palveluvalikoiman ja toimintojen osalta on olennaista vastata alueen asukkaiden tarpeisiin ja kehittää aluetta palveluineen yhdessä alueen asukkaiden ja muiden toimijoiden kanssa. Tavoitteena on kehittää sosiaalista omavoimaisuutta ja edellytyksiä sille, että asuinalue ja sen asukkaat ja toimijat voimaannuttavat myös itse itseään, toisiaan ja yhteisöjään. Voimakkaasti poikkihallinnollisen ja kokonaisvaltaisen eri tahojen kumppanuuteen ja yhteistyöhön pohjautuvan hankkeen erityisenä teemana on alueellisen mallin luominen ja pilotointi liittyen esimerkiksi työttömyyden ja syrjäytymisen haasteisiin vastaamisessa. Mukana hankkeessa on kaupungin eri toimijoiden lisäksi alueen järjestötoimijat, yritykset, seurakunta, vuokrayhteisöt ja rakennuttajat.
Kehityshankkeessa painottuvat erityisesti alueen asuinolot, ympäristön, sisäisen aktiivisuuden, asukkaiden osallistumisen, olemassa olevien tilojen uudenlainen käyttö sekä työllisyyden ja paikalliskulttuurin kehittäminen ja uudistaminen. Huomionarvoista on se, kuinka nämä eri tarpeet voivat vastata toisiinsa: esimerkkinä työttömien nuorten alueen ikäihmisille tarjoamat palvelut. Nuoret työllistyvät ja kuntoutuvat samalla kun alueen ikäihmiset saavat tarvitsemiaan palveluja ilman, että kaupungin tai ikäihmisten tarvitsee hankkia niitä erikseen.
Hankkeen myötä osin jo eriytyneestä ja syrjäytyneestä Tesoman asuin- ja palvelualueesta luodaan omaleimainen, elinvoimainen ja kiehtova kaupunginosa, joka houkuttelee ihmisiä asumaan ja asioimaan alueelle. Kehityksen myötä liike-elämä lisää alueelle uusia toimintoja, palveluita ja investointeja. Hankkeessa luodaan lähiökehittämisen, asukas- ja palvelujen käyttäjäosallisuuden sekä alueellisten hyvinvointierojen vähentämisen toimintamalleja, joita voidaan ”monistaa” muille samankaltaisille alueille
Tesoma
Tampereella hankkeen kohteena on noin 9 km päässä kaupungin keskustasta sijaitseva Tesoman asuin- ja palvelualue. Tesoma on tyypillinen 1960-70 -luvulla rakennettu lähiö, jonka alueella asuu lähes 8 000 asukasta. Aluekeskuksen vaikutusalueella asukkaita on yhteensä yli 15 000.
Tesomalla ikäihmisiä ja kouluikäisiä on suhteessa enemmän kuin muualla Tampereella. Tulotaso alueella on hieman Tampereen keskimääräistä pienempi. Työttömyysaste on 16,6 % sen ollessa muualla Tampereella 13,8 %. Nuorten, 15-24-vuotiaiden työttömyysaste on 25,1 %, vastaavan luvun ollessa muualla Tampereella 14,9 %.
Tesoman alueella tehtiin 2000-luvun alussa osallistavaa lähiöparannusta yhdessä asukkaiden kanssa, mutta kehityshanke ei saanut tuolloin tavoiteltavaa muutosta aikaiseksi. Viime vuosina Tesomaa ei ole koettu houkuttelevaksi asuinalueeksi ja asuntojen hintataso onkin kaupungin alhaisimpia.
|
TUTKIMUSHANKKEET
OmaPaja – Nuoret ja sosiaaliset innovaatiot (Toimintaraportti 2015)
Hankkeen tehtävänä oli tukea nuorten omaehtoista osallistumista ja sosiaalisten innovaatioiden luomista toimintatutkimuksen keinoin. Samalla on ollut mahdollista tutkia ainutlaatuisella tavalla sitä, miten nuorten omaehtoinen osallistuminen työhön, koulutukseen ja harrastuksiin tähtäävän toiminnan kehittämisessä ja palvelusuunnittelussa toteutuu sekä sitä, millaisia palvelu- ja toimintaratkaisuja on tästä lähtökohdasta mielekästä tavoitella.
OmaVerkko – Tesoman nuorten osallisuutta vahvistava palvelumalli (Toimintaraportti 2015)
Tutkimuksen tavoitteena on tunnistaa yhteiskunnallista osallisuutta vahvistavat ja sitä heikentävät tekijät tesomalaisten nuorten elämässä sekä kehittää paikallinen nuorten osallisuutta vahvistava palvelumalli. Tutkimushanke tukee Tampereen kaupungin OmaTesoma -hanketta selvittäen mitkä tekijät heikentävät ja vahvistavat nuorten yhteiskunnallista osallisuutta ja millainen paikallinen palvelumalli vahvistaisi nuorten osallisuutta sekä mahdollisuuksia kiinnittyä työelämään ja koulutukseen.
Osallistuva budjetointi asukaslähtöisessä kaupunkisuunnittelussa (Toimintaraportti 2015)
Hankkeen tavoitteena on tutkia ja kehittää osallistuvaa budjetointia asuinalueen kehittämisen ja asukaslähtöisen suunnittelun välineenä tarkastellen sitä, miten osallistuva budjetointi soveltuu asuinalueen kehittämisen ja asukaslähtöisen suunnittelun välineeksi 1) asukkaiden näkökulmasta sekä 2) kaupunkisuunnittelun näkökulmasta. Tuotamme tietoa uudenlaisen, asukkaiden päätösvaltaa ja toimijuutta konkreettisesti lisäävän menetelmän kehittämiseen sekä kriteereistä, joilla osallistuvaa budjetointia ja sen toimivuutta voidaan arvioida.
Segregaation ehkäiseminen ja alueen elinvoiman lisääminen uudistavan aluekehittämisen avulla (SEULI)
SEULI-hankkeessa on käsitelty asuinalueiden kehittämistä ja siihen liittyviä ajankohtaisia teemoja. Ilmiöitä on lähestytty erityisesti taloudellisesta näkökulmasta tarkastellen. Tavoitteena on ollut tulosten suuri vaikuttavuus ja hankkeen tutkimuskysymyksiin on haettu vastauksia kattavia kvantitatiivisia aineistoja analysoimalla ja toisiinsa innovatiivisesti yhdistelemällä.