Osallisuus ja moninaisuus
Asukkaiden osallisuuden ja osallistumisen vahvistaminen tulee kytkeä vahvasti eri kehittämisteemojen lähtökohdaksi. Tällä tavoin asukkaiden kokemukset, luovuus ja toiminnalliset resurssit saadaan mukaan kehittämistyöhön.
Osallistumistapoja kehitettäessä on tärkeää tunnistaa asukasrakenteen moninaisuus, ja käytettävä niin perinteisiä yhdistystoimintaan perustuvia malleja kuin luotava uusia osallistumistapoja
sekä hyödynnettävä uutta teknologiaa. Osallistumiskynnys on syytä pitää matalana, ja kannustaa ihmisiä omatoimisuuteen ja vastuunottoon asuinympäristöstään. Samalla kaupunkilaisten omat tapahtumat ovat osoitus kaupungin elinvoimasta, ja ne voidaan nähdä sosiaalisina innovaationa, jotka tukevat kaupunginosien
luovaa elinvoimaa.
Asukkaiden mukanaolo kehittämistoiminnassa vaikuttaa myönteisesti alueen viihtyisyyteen ja turvallisuuteen, ja lisää vastuuta oman alueen hyvinvoinnista. Osallistuvalla kehittämisellä asuinalueita voidaan kehittää niin, että ne ovat hyviä paikkoja asua ja elää kaikille sukupolville. Erityisesti on tarve luoda sellaisia osallistumismalleja, joissa kielelliset ja kulttuuriset erot otetaan huomioon ja, jotka rohkaisevat eri väestöryhmien väliseen vuorovaikutukseen ja osallisuuteen.
Viihtyisä, turvallinen ja kiinnostava ympäristö
Asuinympäristön tulee vastata kokonaisvaltaisesti ihmisen tarpeisiin. Sen on annettava mahdollisuuksia esimerkiksi luontoyhteyteen, yhteisöllisyyteen ja luovaan toiminnallisuuteen. Asuinympäristöön on luotava uudenlaisia luonnollisen kohtaamisen ja toiminnan paikkoja, jotka rohkaisevat vuorovaikutukseen eri asukasryhmien välillä. Paikallisen turvallisuussuunnittelun avulla voidaan parantaa lähiympäristöjen siisteyttä ja yleistä viihtyisyyttä, joilla on taas vaikutusta ihmisten turvallisuuden tunteeseen.
Tutkimusten mukaan ympäristön sotkuisuus ja epäviihtyvyys lisäävät rikoksia ja häiriöitä. Piha-alueiden ja kulkuväylien kunnossapito ja siisteys vähentävät paitsi tapaturmien riskiä myös lisäävät yleistä viihtyisyyttä ja turvallisuuden tunnetta. Asuinympäristöjen esteettömyyteen panostaminen on tärkeää, sillä tulevaisuudessa entistä useampi ikääntynyt asuu omassa kodissaan yhä pidempään. Samalla esteettömyydellä luodaan
hyvää ja turvallista asuinympäristöä kaikille.
Monipuoliset asumismahdollisuudet lisäävät asuinalueiden elinvoimaa ja parantavat ikääntyneiden mahdollisuuksia asua omassa kodissaan. Asuntokannan monipuolistaminen ja esteettömyyden lisääminen sekä kohtuuhintaisen asumisen mahdollisuuksien lisääminen vahvistavat asuinalueita. Kunnissa onkin
mietittävä, kuinka asuinalueita täydennetään omistus-, vuokra-, asumisoikeus- ja palveluasumista sekoittamalla, ja millaisilla keinoilla tämän tavoitteen toteutumista voidaan tukea.
Korjaus- ja täydennysrakentamisessa on mietittävä uusia energiatehokkuuteen ja puurakentamiseen sekä asumisen esteettömyyteen liittyviä ratkaisuja. Kotimaisen, paikallisen, ekologisen ja keveän puurakentamisen keinoin voidaan kohentaa ja pehmentää asuinalueiden yleisilmettä niin uudis-, lisäkerros- kuin täydennysrakentamisessa sekä julkisivujen energiakorjauksissa. Tulevaisuudessa yleistyvä rakennuskohtainen sähkön- ja lämmöntuotanto tulee toteuttaa siten, että pienenergiatuotanto huomioi
muun muassa asuinalueen maisema-, kulttuuriympäristö- ja viihtyisyystekijät. Samalla on muistettava, että kaikki asuinalueet ovat myös kulttuuriympäristöjä, joissa esteettisyys, monimuotoisuus ja ajallinen kerrostuneisuus ovat tärkeitä viihtyisyyttä ja alueidentiteettiä luovia tekijöitä.
Tilojen uudenlaiset käytöt, palvelutarjonnan vahvistaminen ja sosiaaliset innovaatiot
Palvelujen saatavuus asuinalueilla vaikuttaa ihmisten arkipäivän toimintoihin ja mielikuviin. Monilla asuinalueilla on myös tarve kehittää uudenlaisia palveluympäristöjä, joissa voidaan yhdistää erilaisia palveluja ja rakentaa yhteisöllisiä kohtaamisen ja asukastoiminnan paikkoja sekä hyödyntää olemassa olevia
tiloja uudella tavalla.
Vahvoilla, saavutettavilla, yhdenvertaisilla, vaikuttavilla ja asiakaskeskeisillä peruspalveluilla kyetään jo varhain puuttumaan ongelmiin ja tukemaan käyttäjiä itsenäisessä selviytymisessä.
Vaikeissa olosuhteissa elävät ja vähemmistöryhmät tarvitsevat lisäksi kohdennettuja palveluja, ja ikääntyneiden itsenäistä elämää, toimintakykyä ja osallisuutta tuetaan parhaiten heidän omassa asuinympäristössään. Apuna tässä voidaan käyttää uutta teknologiaa.
Lähikouluilla on keskeinen merkitys lapsiperheille. Kulttuuri-, kirjasto-, liikunta- ja nuorisopolitiikan palvelut ovat tärkeitä asukkaiden hyvinvoinnin ja osallisuuden tuottamisessa. Esimerkiksi kirjastot ovat tärkeitä asuinalueiden toimintapaikkoja, ja kirjaston toimintamuotoja voidaan edelleen kehittää yhdessä asukkaiden kanssa.
Lähiliikuntapaikat vaikuttavat keskeisesti arkiliikunnan harrastamiseen ja siten terveyteen ja hyvinvointiin. Liikuntapaikkoja on kehitettävä siten, että ne monipuolisesti rohkaisevat kaikkia asukkaita, myös erilaisista kulttuuritaustoista tulevia, liikkumaan. Samalla tulee kiinnittää huomiota mahdollisuuksiin käyttää myös kouluja liikunta- ja harrastustiloina koko asuinalueen väestölle.
Nuorten kasvun ja sosiaalisen eheyden vahvistaminen
Nuorten heikko osallisuus on vakava ongelma, joka vaikeuttaa nuorten elämänhallintaa. Asuinalueet ja niiden palvelut ja toimintamahdollisuudet on nähtävä nuorten osallisuuden vahvistamisen ympäristöinä. Nuorten osallisuuden vahvistamiseksi asuinalueilla on kiinnitettävä huomiota koulutuksen, harrastamisen ja työllistymisen mahdollisuuksiin.
Koulut on otettava aktiivisesti mukaan asuinalueiden kehittämistyöhön ja harrastusmahdollisuuksia ja nuorten liikunnallisuutta on vahvistettava yhdessä asuinalueen ja lähialueiden järjestöjen kanssa. Myös kulttuuriharrastusten mahdollisuuksiin arjen toimintaympäristöissä on kiinnitettävä huomiota ja samalla vähävaraisten perheiden lasten ja nuorten harrastamisen taloudelliseen ja muuhun tukemiseen on etsittävä uusia keinoja.