Asukasdemokratia perustuu lakiin yhteishallinnosta vuokrataloissa (649/1990, jäljempänä yhteishallintolaki). Valtion tuella rakennetun vuokratalon omistajan on noudatettava yhteishallintolakia niissä aravavuokrataloissa ja 1.1.2002 jälkeen korkotukilainalla rahoitetuissa vuokrataloissa, jotka ovat käyttö- ja luovutusrajoitusten alaisia.
Lakia on noudatettava myös asumisoikeustaloissa ja sellaisissa osaomistustaloissa, joissa vähemmistöosuuden omistajat eivät ole vielä lunastaneet asuntonsa hallintaan oikeuttavia osakkeita kokonaan omakseen. Lakia voidaan noudattaa myös esimerkiksi rajoituksista vapautetuissa vuokrataloissa talonomistajan niin päättäessä.
Asukkaan oikeudet vaikuttaa asumiseensa
Yhteishallintolain tarkoituksena on antaa vuokratalojen asukkaille, asumisoikeuden haltijoille sekä osaomistustalojen vähemmistöosakkaille päätösvaltaa ja vaikutusmahdollisuuksia omaa asumistaan koskevissa asioissa ja tätä kautta lisätä asumisviihtyisyyttä sekä edistää talojen kunnossapitoa ja hoitoa. Yhteishallintolain mukainen asukasdemokratia tarkoittaa käytännössä sitä, että asukkailla on oikeus saada tietoa, osallistua valmisteluun, antaa lausuntoja sekä valvoa ja päättää yhteishallintolaissa mainituista asioista.
Asukkaat voivat toimia yhteishallintolaissa mainituissa toimielimissä, joita ovat esimerkiksi asukkaiden kokous, asukastoimikunta sekä talon omistajan ja asukkaiden välinen yhteistyöelin. Lisäksi asukkailla on oikeus nimetä ehdokkaita yhtiön hallitukseen ja valita valvoja.
Asukkailla on oikeus osallistua valmisteluun ja antaa lausuntoja mm. vuokranmääritysyksikköön kuuluvien talojen.
- talousarvioesityksestä
- vuokranmääritysesityksestä
- talousarvioon sisällytettävistä korjaustoimenpiteistä ja pitkänajan korjaussuunnitelmista
- huoltosopimuksen sisällöstä sekä isännöinnin ja huoltotehtävien järjestämisestä.
Asukkailla on lisäksi oikeus valvoa hoito-, huolto- ja korjaustoimenpiteiden toteutusta sekä oikeus päättää talon järjestyssääntöjen sisällöstä, yhteisten autopaikkojen, saunojen, pesutupien ja vastaavien tilojen vuokraus- ja jakamisperiaatteista sekä askartelu- ja kerhohuoneiden ja vastaavien tilojen käytöstä. Asukasdemokratiasta aiheutuvat kustannukset katetaan vuokrilla.
Asukkaiden kokous
Asukkaiden kokous on kutsuttava koolle vähintään kerran kalenterivuodessa käsittelemään yhteishallintolaissa tarkoitettuja asioita. Asukkaiden kokouksen kutsuu koolle asukastoimikunta tai, jos sitä ei ole, omistaja. Kokouskutsut jaetaan jokaiseen huoneistoon sekä asetetaan ilmoitustaululle vähintään viikkoa ennen kokousta. Kutsussa on mainittava kokouksessa käsiteltävät asiat ja kokouksista on pidettävä pöytäkirjaa. Asukkaiden kokouskäytännöt ovat selitetty tarkemmin sivun alalaidassa olevissa oppaissa.
Asukastoimikunta
Asukkaiden kokous voi perustaa asukastoimikunnan ja antaa yhteishallinnossa asukkaille kuuluvat tehtävät sen hoidettavaksi. Jos asukkaiden omia toimielimiä ei ole asukkaiden kokouksessa päätetty perustaa, on omistajan velvollisuus kutsua asukaskokous koolle kerran vuodessa. Asukastoimikunnan toimikauden pituudesta päättää asukkaiden kokous. Enintään se voi olla kaksi vuotta. Asukkaiden kokous päättää myös asukastoimikunnan jäsenten lukumäärästä ja valintatavasta.
Yhteistyöelin
Sama omistaja omistaa varsin usein moniin eri vuokranmääritysyksikköihin kuuluvia taloja. Silloin saattaa olla tarkoituksenmukaista perustaa omistajan ja eri talojen asukasdemokratiaelinten välinen yhteistyöelin. Se käsittelee yhteishallintoon liittyviä kysymyksiä, jotka ovat yhteisiä näille kaikille vuokranmääritysyksiköille. Käsiteltäviä asioita voivat olla esimerkiksi vuokran tasaaminen eri vuokranmääritysyksikköjen välillä, tasaamisen periaatteet ja peruskorjauksen toteuttaminen alueella. Yhteistyöelimen asettamisesta päättää omistava yhteisö. Ennen sitä on omistajan kysyttävä asukastoimikuntien kantaa asiaan.
Hallituksen jäsen
Asukkaiden kokouksella on lain nojalla oikeus nimetä ehdokkaita yhtiön hallitukseen. Yhtiöllä on kuitenkin halutessaan oikeus päättää, kuka valitaan hallituksen asukasjäseneksi. Jos hallitukseen valitaan enintään neljä jäsentä, on tuolloin valittava vähintään yksi asukasjäsen. Jos hallitukseen valitaan viisi jäsentä tai enemmän, on asukasjäseniä valittava vähintään kaksi. Hallituksessa toimivalla asukasjäsenellä ovat samat oikeudet ja velvollisuudet, mitä muillakin hallituksen jäsenillä.
Valvoja
Asukkaat voivat valita myös valvojan seuraamaan ja tarkastamaan vuokranmääritysyksikön talouden ja hallinnon hoitoa. Vuokranmääritysyksiköllä tarkoitetaan lainoituskohteena olevaa vuokrataloa tai -taloja, tai laajempaa, esimerkiksi vuokrien tasaamista varten useammista vuokranmääritysyksiköistä muodostettua kokonaisuutta.
Yhteishallintolain laiminlyönti
Jos omistaja tai hänen edustajansa laiminlyö yhteishallintolaissa omistajalle asetetun tehtävän, voi aluehallintovirasto (AVI) asettaa määräajan, jonka kuluessa omistajan tai hänen edustajansa on tehtävä suoritettava. Tehtävän suorittamista asetetussa määräajassa aluehallintovirasto voi tehostaa asettamalla uhkasakon. Jos on kyse kokouksen koolle kutsumisen laiminlyömisestä, aluehallintovirasto voi myös oikeuttaa jonkun asukkaista kutsumaan kokouksen koolle käsittelemään yhteishallintolaissa tarkoitettua asiaa.
Asukasdemokratiaan liittyvistä asioista voit lukea lisää alla olevista ohjeista.