|
|
Kuva: Lakea Oy
|
Puukuokassa yhdistyvät puurakentaminen, uutta luova arkkitehtuuri ja uusi tapa hankkia asunto omaksi. ARA on mukana kohteen rahoittajana.
Jyväskylän Kuokkalassa sijaitseva Puukuokka on rakennettu Stora Enson valmistamista CLT-massiivipuisista tilaelementeistä. Kahdeksankerroksisessa talossa on 58 asuntoa. Asunnoissa on vesikiertoinen lattialämmitys, sauna, huoneistokohtainen ilmastointi ja sammutusjärjestelmä.
Paikkaan sopiva, puusta lähtevä kokonaisratkaisu
Kohteen arkkitehtisuunnittelusta vastannut OOPEAA tunnetaan uutta luovasta lähestymistavastaan, jossa perinteiset rakennusmenetelmät yhdistyvät nykyaikaiseen arkkitehtuurinäkemykseen. Arkkitehti, johtaja Anssi Lassila kertoo, että toimistolla oli jo ennen Puukuokkaa kokemusta vaativien puukohteiden suunnittelusta. ”Puukuokassa tavoitteena on ollut löytää paikkaan sopiva ja puusta lähtevä kokonaisratkaisu sekä systeemirakentamiseen ratkaisumalli, joka tuottaa laatua sekä tilaajalle että loppukäyttäjälle”.
Puurakentamisen ja tilaelementtien käytön vuoksi työmaavaihe oli normaalia lyhempi. "Rakennuksessa on kuitenkin aina huomattava määrä paikan päällä tehtävää viimeistelyä”, Lassila kertoo.
|
|
Ville Jalonen ja Viivi Arkivuo-Jalonen sekä vuoden ikäinen Pihla ovat asuneet Puukuokassa vasta pari viikkoa. ”Asunnon rahoitusmalli sopi meille hyvin, koska sillä pääsi helposti oman asunnon syrjään kiinni”, he kertovat. Asunnon sijainti oli myös heille sopiva, muuttomatkaa kertyi vain noin sata metriä.
Pariskunta on ihastunut uuden asuntonsa valoisuuteen ja avaruuteen. Myös hieno parveke, joka on lasitettu lattiasta kattoon, miellyttää perhettä kovin.
”Kotimme on nyt entistäkin upeampi, kun olemme saaneet omat tavarat kannettua sisään. Nyt tuntuu siltä, että ollaan kotona.”
|
Suunnittelu täysin valmista ennen elementtituotannon aloitusta
Anssi Lassilan mukaan puukerrostalon suunnittelu poikkeaa betonikerrostalon suunnittelusta monilta osin. ”Suunnittelu on hyvin etupainotteista eli lähes kaikki asiat ja yksityiskohdat tulee ratkaista paljon ennen varsinaisen tuotannon ja rakentamisen aloittamista”, hän kertoo.
Hanke alkoi kaavoituksen esisuunnittelusta vuonna 2011. ”Tilaelementtien tekninen suunnittelu ja kehitystyö ovat edenneet samanaikaisesti hankkeen rinnalla. Tuotannon kannalta on ollut tavoitteellista sijoittaa talotekniikka elementteihin niin, että liittäminen tapahtuu porrashuonetilassa, joka on rakennuksen ainut varsinaisesti paikalla rakennettava osa. Suurin ero on ollut mahdollisuus optimoida tilaelementit asuntomitoitukseen niin, että asunnot toimivat parhaalla mahdollisella tavalla.”
Lakean toimitusjohtajan Keijo Ullakon mukaan puukerrostalon toteutus asettaa reunaehtoja jo tontin valinnassa. ”Oikeastaan olisi hyvä päästä vaikuttamaan jo kaavavaiheessa esimerkiksi kerrosalan laskentamäärityksiin.”
”Kustannuksia nostavia tekijöitä ovat muun muassa sprinklerilaitteiston rakentaminen, paksummat huoneistojen väliset seinät ja palotekniset liittymäkohdat. Edellä mainittuihin kohtiin voidaan vaikuttaa ennen tontin valintaa ja kaavan vahvistumista”, Ullakko kertoo.
Suunnittelun on oltava valmista ennen elementtituotannon aloitusta.
|
|
|
Kuvat: Lakea Oy
|
|
Rakentavalla yhteistyöllä parempaan lopputulokseen
Jyväskylän kaupungin kaavoitus ja rakennusvalvonta tuki hanketta alusta lähtien ja se, sekä Lakean avarakatseisuus mahdollisti monia lopputuloksessa näkyviä myönteisiä asioita.
”Esimerkiksi kaavallinen joustavuus kerrosalan laskennassa mahdollisti porrashuoneen tekemisen väljänä ja valoisana. Julkisivujen toteutus esivalmistettuna ja Siparila Oy:n toteuttamana oli laadullisesti lopputuloksen kannalta ehdottomasti paras ratkaisu”, arkkitehti Lassila kuvailee.
Keijo Ullakon mukaan Puukuokan rakennuttaminen on ollut mielenkiintoinen ja haastava projekti. ”Näemme teollisesti tuotetussa puurakentamisessa potentiaalisen kilpailijan perinteiselle betonirakentamiselle.”
ARAlta Keijo Ullakko toivoo jatkossakin joustoa suunnitelmien ja hinnan arvioinnissa puurakennuskohteissa.
Toimitusjohtaja Ullakko uskoo, että moduulirakenteisista puutaloista voidaan tehdä Suomeen ”Uusi Nokia”.
ARA on mukana rahoituksessa
Lakea Oy:n Omaksi-asunnoissa on uudenlainen asuntorahoitusmalli. Asukas asuu vuokralla, käyttää asuntoa kuin omaansa ja samalla lunastaa sen omakseen lähes huomaamattomasti kuukausittain maksamansa vuokran yhteydessä. Oikeuden asumiseen ja myöhempään osakkeiden lunastamiseen saa maksamalla rakennusaikana varausmaksuna 7 %:a asunnon kokonaishinnasta. Loput 93 % asunnosta rahoitetaan pankkilainalla, jolla on ARAn myöntämä valtion täytetakaus.
Takauslainalain mukaan asunto on oltava vuokra-asuntona 20 vuotta. Sen jälkeen asukas voi lunastaa asunnon rakennusaikaisella kokonaishinnalla, josta on vähennetty varausmaksu ja 20 vuoden aikana kertyneet lainan lyhennykset. Lopullinen ostohinta ei siis tule yllätyksenä. Mikäli asukas haluaa luopua asunnosta, voi lunastusoikeuden myydä eteenpäin, asunnon voi jälleen vuokrata tai sopimuksen voi päättää kesken sopimuskauden. Asumisturva on sama kuin normaalissa asunto-osakeyhtiössä.
Takauslaina rakennuttajalle
- ARA voi hyväksyä vuokra-asuntojen uudisrakentamista varten myönnetyn lainan takauslainaksi, jos kohteen sijaintikunta puoltaa lainan hyväksymistä takauslainaksi.
-
Takauslainan saajina voivat olla vuokra-asuntolainojen ja asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetun lain (604/2001) mukaisten lainansaajayhteisöjen lisäksi myös muut yhteisöt, joilla arvioidaan olevan riittävät edellytykset lainan takaisin maksamiseen ja vuokratalotoimintaan.
- Valtio vastaa luottolaitokselle, vakuutusyhtiölle, eläkelaitokselle tai kunnalle sellaisista niiden myöntämistä lainoista, jotka käytetään vuokra-asuntojen uudisrakentamiseen. Takauslainaksi hyväksyttävän lainan lainaehtojen, koron ja muiden lainaan liittyvien kustannusten on oltava kohtuulliset verrattuna vastaaviin tarkoituksiin myönnettäviin lainoihin. Valtion vastuu on täytetakaustyyppinen.
-
Takauslainan määrä voi olla enintään 95 % vuokra-asuntokohteen kohtuullisista rakennuskustannuksista. Rakennuskustannuksiin voidaan sisällyttää myös maapohjakustannukset. Rakentamisen on perustuttava kilpailumenettelyyn, jollei ARA erityisestä syystä myönnä tästä poikkeusta. Kuitenkin kunnan luovuttamille tonteille rakennettaessa pitää rakennusurakka poikkeuksetta kilpailuttaa. Laina pitää aina kilpailuttaa.
-
Takausmaksu on 0,5 % myönnetyn takauslainan pääomasta ja se maksetaan Valtiokonttorille lainan nostamisen yhteydessä lainanmyöntäjän välityksellä.
- Takausaika on enintään 30 vuotta takauslainan ensimmäisen erän nostamisesta. Takaus lakkaa aikaisemmin, jos takauslaina maksetaan sitä ennen takaisin tai takauslaina ei siirry kohteen luovutuksen yhteydessä uuden omistajan vastattavaksi.
|