Moni omakotitalo sijaitsee portaiden takana.
(Kuva: Martti Muinonen)
Vanhusväestön kotona-asumisen keskeisimpiä edellytyksiä ovat esteetön ja turvallinen sekä asumiskustannuksiltaan kohtuullinen asunto. Esteettömyys- ja energiakorjaukset kannattaa toteuttaa yhtenä hyvin suunniteltuna kokonaisuutena. Tällöin rakennuksen käyttöä voidaan jatkaa taloudellisesti, helposti ja turvallisesti.
Saimaan ammattikorkeakoulun rakennustekniikan hankkeessa selvitettiin pientalojen esteettömyys- ja energiateknisiä muutostöitä. Saadun tiedon avulla voidaan suunnitella vaihtoehtoisia rakennusteknisiä ja hyvinvointiteknologisia ratkaisuja, jotka parantavat asumisen esteettömyyttä, energiatehokkuutta, taloudellisuutta, ympäristöystävällisyyttä, asumisviihtyvyyttä sekä turvallisuutta. Tutkimustieto antaa myös osviittaa siitä, mitä esteettömyys- ja energiakorjauksia kannattaa tehdä huomioiden korjausinvestointien kustannukset sekä takaisinmaksuajat.
Esteettömyyskorjaukset pääosin pienimuotoisia
Hankkeessa suunniteltiin ja toteutettiin Etelä-Karjalan haja-asutusalueella asuvien ikäihmisten kahdentoista pientalon esteettömyyskartoitukset. Asumisen esteettömyyden arvioinnissa käytettiin Housing Enabler- eli HE-arviointivälinettä. Asunnon ja asuinympäristön kunto- ja energiakartoituksissa käytettiin erilaisia rakennusten arviointiin soveltuvia menetelmiä. Lisäksi näistä kahdestatoista kohteesta neljään laadittiin konsulttityönä rakennus- ja talotekniset (TATE) kuntoarviot sekä opiskelijatyönä alustavat kuntoarviot ja korjausselvitykset, joiden perusteella laadittiin vaihtoehtoiset energiakorjaussuunnitelmat kustannusarvioineen.
Esteettömyyskorjaustarpeita havaittiin kaikissa 12 kohteessa. Suurimmat puutteet todettiin rakennusten piha-alueilla, sisääntuloissa sekä liikenne- ja hygieniatiloissa.
Tyypillisiä esteettömyysmuutostyökohteita ovat: sisääntulon ulkoportaat ja -tasot, sisäovet, ovien kynnykset, ovien heloitus ja lukitus, kynnykset, korkeuserot, sisäportaiden kaiteet ja ulkovalaistuksen puute.
Kalliimpia ja työläämpiä esteettömyysmuutoskohteita taas ovat pääoven ulkoportaat, piha-alueen epätasaisuus, autokatoksen puute sekä liikenne-, pesu- ja märkätilojen tila- ja kalustemuutokset.
Esteettömyyskartoituksen pohjalta arvioitiin kohteiden esteettömyyskorjausten rakennustekniset kustannukset, jotka vaihtelivat 2 900–26 000 euron välillä. Pääosin esitetyt esteettömyyskorjaukset ovat suhteellisen pienimuotoisia ja kustannuksiltaan kohtuullisia, jos ne kohdistetaan vain asumisen päätiloihin, eikä orjauksilla pyritä liian korkeaan vaatimustasoon. Kalleimpia korjaustoimenpiteitä ovat märkätilojen muutostyöt sekä erillisten autokatosten rakentaminen.
Helpoiten esteettömyyskorjaukset voidaan toteuttaa 1970-luvun matalamallisissa yksikerroksissa omakotitaloissa, joissa asumisen päätilat muodostavat avoimen tai puoliavoimen jatkuvan tilakokonaisuuden. Näissä asunnoissa liikkuminen on esteetöntä ja huoneiden kalustettavuus on helposti muunneltavissa. Näissä asuinrakennuksissa myös asumisen aputilat, kuten saunat ja pesuhuoneet ovat samassa kerroksessa ja läheisessä yhteydessä asumistiloihin. Tilat saadaan käyttökelpoisiksi pienin rakenteellisin muutoksin
Ei lisälämmöneristystä seinärakenteisiin
Energiakartoitusten ja taloteknisten kuntoarvioiden pohjalta valittuihin neljään kohteeseen laadittiin energiakorjausehdotukset, eri korjausvaihtoehtojen kustannuslaskelmat sekä takaisinmaksuaikalaskelmat kullekin korjausvaihtoehdolle. Erilaisia energiakorjausehdotuksia laadittiin kahdesta kymmeneen, riippuen kunkin kohteen lähtötilanteesta. Korjausehdotuksia olivat ulko-ovien ja ikkunoiden uusiminen, puhalluslämmöneristyksen lisäys yläpohjaan ja lämmitysjärjestelmän muuttaminen maa- tai ilmalämpöpumppujärjestelmäksi vanhaa järjestelmää hyödyntäen. Valinnat on tehty niin, että ne ovat kyseisissä rakennuksissa myös käytännössä mahdollista toteuttaa. Esimerkiksi seinärakenteiden lisälämmöneristyskorjaukset jäivät pois tarkastelusta, koska niiden toteutus rakennusteknisesti ei ole tarkoituksenmukaista.
Energialaskelmat neljään pientalokohteeseen tehtiin laskentapalvelutohjelmistolla, jolla voidaan tehdä energialaskelmia, laatia uudiskohteiden energiaselvityksiä sekä olemassa olevien rakennuksien erillisiä energiatodistuksia. Laskelmat perustuvat nykyään voimassa oleviin rakentamismääräyksiin sekä rakennuksen standardikäyttöön. Kaikki ohjelmalla tehdyt energialaskelmat ovat laskennallisia ja voivat näin poiketa oleellisestikin toteutuneista lämmityskustannuksista. Energiakorjausehdotusten lisäksi valittuihin neljään kohteeseen laadittiin viralliset 10 vuotta voimassaolevat erilliset energiatodistukset. Takaisinmaksuaikojen saamiseksi tehtiin kustannuslaskelmat neljään pientalokohteeseen kaikille eri energiakorjausehdotuksille.
Energiakorjaukset eniten hyötyä antaviin toimenpiteisiin
Laskentatulosten mukaan suurimmat vuotuiset kustannussäästöt saavutetaan, jos uutena energialähteenä käytetään maalämpöä ja samalla tehdään ikkunoiden ja ovien muutostöitä. Tosin niiden vaatimat investointikustannukset ovat merkittäviä.
Takaisinmaksuaikavertailussa kolmessa kohteessa neljästä pienimmät takaisinmaksuajat saatiin tapauksissa, joissa uutena energiaratkaisuna ja samalla ainoana korjausmenetelmänä käytettiin ilmalämpöpumpun käyttöönottoa. Pelkillä ikkunoiden ja ovien vaihdoilla ei saada merkittäviä energiakustannussäästöjäaikaan ja myös takaisinmaksuajat ovat pitkiä.
Energiakorjaukset tulee kohdistaa eniten hyötyä antaviin toimenpiteisiin, joissa korjausten kertainvestoinnit ja takaisinmaksuajat ovat kohtuullisia. Laskentatulosten mukaan suurimmat vuotuiset kustannussäästöt saavutetaan, jos uutena energialähteenä käytetään maalämpöä ja takaisinmaksuaikoja tarkasteltaessa edullisinta on ilmalämpöpumpun asennus. Vaipparakenteissa ainoastaan yläpohjan puhalluslisäeristys osoittautui investointina ja takaisinmaksuajaltaan taloudelliseksi.
Korjaaminen tulee edullisemmaksi kuin palveluasuminen
Esteettömyyskorjaukset tulisi ajoittaa energia- ja talotekniikkakorjauksiin siten, että korjaukset tehtäisiin samanaikaisesti. Näin voitaisiin välttyä turhilta rakentamiskustannuksilta ja korjauksien aiheuttama haitta asukkaille tulisi minimoitua.
Esteettömyyskorjausten tekijöinä voisivat toimia moniosaavat (RAK/TATE) erikoispienurakoitsijat, joiden käytössä olisi erikoisvarustellut verstas-pakettiautot. Näin haja-asutusalueella pitkienkin ajomatkojen päässä olevien korjauskohteiden pienmuotoisten mutta usein työläiden muutos- ja korjaustöiden kustannukset pysyisivät kohtuullisina. Korjaustöihin voi saada kotitalousvähennyksen.
Valtion aktiivisemmat avustus-, lainoitus- ja tukitoimet sekä joustava energiapolitiikka voisivat käynnistää haja-asutusalueen esteettömyys- ja energiakorjauksia laajemminkin. Tukitoimien pitäisi kannustaa samaan aikaan toteutettaviin esteettömyys- ja energiakorjauksiin, koska molemmilla korjaustoimenpiteillä ikäihmisten asuminen haja-asutusalueella olisi paremmin mahdollista. Nämä tukiratkaisut voivat kuulostaa kertaluontoisina kalliilta, mutta tulevat kuitenkin valtiolle ja kunnille halvemmaksi kuin ikäihmisen asumisen kustannukset palveluasumisyksiköissä.
