Betonielementtilähiöiden purkamista joko kokonaan tai osittain on esitetty julkisuudessa tasaisin väliajoin. Purkamista on perustelu milloin rakennusten rumuudella, niiden huonolla kunnolla ja suurella korjaustarpeella tai lähiöihin kertyneillä sosiaalisilla ongelmilla. Viimeaikoina purkamista on perusteltu energiatehokkuudella: lähiökerrostalojen oletetaan kuluttavan runsaasti energiaa. Yhdeksi energiatehokkuuden parantamiskeinoksi on arkkitehtien toimesta esitetty rakennusten osittaista purkamista ja jäljelle jääneen rakennusosan korjaamista siten, että rakennuksesta tulee mahdollisimman vähän energiaa kuluttava.
Tällaista osittaista purkamista on harjoitettu laajassa mittakaavassa entisessä DDR:ssä, jossa betonielementtirakennuksia jäi Saksojen yhdistymisen jälkeen paljon tyhjilleen, sekä Suomessa Raahen Kummatissa, jossa niin ikään pitkään jatkuneen muuttotappion seurauksena kerrostaloasuntoja oli tarpeeseen nähden liikaa. Vajaakäytössä olevien kerrostalojen ylläpito ei ole taloudellisesti mielekästä.
Seuraavassa on esitetty keskeisimpiä rakennustekniikkaan liittyviä asioita, jotka on ratkaistava ja ohjeistettava, jotta voidaan tarkastella toimien taloudellisuutta ja liiketoimintamahdollisuuksia. Tutkimuksen käynnistyminen odottaa ARAn rahoituspäätöstä.
Rakenteiden purku- ja suojaustekniikat
Yleisesti käytettyjen rakenteiden ja liitosten hyvä tuntemus on perusedellytys purkusuunnittelulle. Tutkimuksella tulee selvittää elementtirakennuksissa käytettyjen erilaisten liitostekniikoiden yleisyyttä sekä niiden vaikutuksia rakenteiden ehjänä purkamiseen. Tämän perusteella voidaan arvioida purkamisen onnistumisedellytyksiä, kehitetään erilaisia purkutekniikoita sekä rakenteissa purkamisen aikana tarvittavia tilapäistuentoja, jotta purkaminen on hallittua ilman sortumisriskiä. Erilaisille elementeille tulee kehittää turvallisia nostotapoja. Hankaluuksia aiheuttavat mm. katkaistut nostolenkit, rapautuneet ulkokuoret ja parvekerakenteet, erilaiset hitsausliitokset sekä suuret aukolliset elementit.
Eräs keskeisimpiä purkamiseen liittyviä turvallisuusnäkökohtia putoamisen ja elementtien hallitsemattoman irtoamisen kanssa ovat erilaiset terveydelle haittaa aiheuttavat aineet, kuten asbesti, lyijy ja PCB. Tämän lisäksi purkutyömaan pölynhallinta on keskeisessä asemassa ympäristöön leviävien haitta-aineiden torjunnassa.
Kerrostalon osittaisen purkamisen yhtenä haasteena on jäljelle jäävän rakennuksen sääsuojaus. Rakenteita ja lämmöneristeitä ei saa kastella muutostöiden missään vaiheessa. Suojaaminen ei ole ilmaista mutta ei sitä ole rakenteiden kuivaaminenkaan. Oleellista on myös estää kevyiden väliseinien (yleensä kipsilevyä), märkätilaelementtien sekä kaseiinia (vanhassa rakennuskannassa) sisältävien sisäseinätasoitteiden ja muiden rakennusmateriaalien pilaantuminen.
Jäljellejääneen rakenteen kantavuus ja stabiliteettitarkastelut
Jäljellejäävän rakenteen staattinen toiminta ja stabiliteetti muuttuvat purkamisen seurauksena. Esimerkkejä tästä ovat mm. ontelolaataston rengasraudoituksen katkaiseminen ja väliseinän epäkeskisyyden oleellinen lisääntyminen, kun ontelolaatasto puretaan toiselta puolelta. On siis selvitettävä erilaisten purkutekniikoiden aiheuttamia rakenteiden tukemistarpeita sekä pystyyn jäävän rakenteen tuentatarpeita ainakin lamellitalon ja pistetalon tapauksille. Näiden perusteella on mahdollista laatia ohjeistusta siitä, millaisiin rakenteisiin ja kohtiin tulee purku- ja rakennesuunnittelussa kiinnittää huomiota.
Eräs keskeinen huomioon otettava asia on kerrostalon olemassa olevan asuntotyyppijaon muuttaminen toisenlaiseksi. Huoneistojen väliset seinät on tehty kantavista betonielementeistä, joten muutokset on suunniteltava rakenteen kantavuuden ehdoilla.
Rakennusten perustukset on suunniteltu aina tapauskohtaisesti rakennuspaikan maaperän kantavuuden mukaan. Purkamisen ja/tai lisärakentamisen vaikutukset rakennuksen perustuksiin tulee aina tarkistaa, jotta perustusten epätasaisesta kuormituksesta ei synny epätasaista painumista ja näin rakenteiden halkeilua.
Energiatehokkuuden parantaminen
Lähiökerrostalon energiatehokkuuden parantaminen edellyttää parannuksia niin rakennuksen vaipan lämmöneristykseen ja ilmatiiveyteen kuin ilmanvaihtotekniikkaan. Rakennuksen energiatehokkuuden kannalta ulkoilmaan rajoittuvaa vaippapinta-alaa tulisi olla mahdollisimman vähän. Tästä näkökulmasta kuution muotoinen rakennus on optimaalisin.
Julkisivuelementtien lämmöneristyksen merkittävä lisääminen vaikuttaa oleellisesti myös rakenteiden ja rakennusosien rakennusfysikaaliseen toimintaan. Ennen vuotta 1985 rakennetuissa betonijulkisivuissa lisälämmöneristys on monessa tapauksessa paksumpi kuin sandwich-elementin sisällä oleva alkuperäinen lämmöneriste. Nykyvaatimukset täyttävä seinärakenne vaatii noin 150 mm lisäeristyksen. Lisälämmöneristys muuttaa siten koko ulkoseinärakenteen lämpötilakenttää oleellisesti. Julkisivun paksuuntuminen ulospäin vaikuttaa oleellisesti erityisesti parvekeliitoksiin sekä räystäsrakenteisiin.
Lisälämmöneristysten yhteydessä tulee kiinnittää erityistä huomiota ikkuna- ja oviaukkojen liitosten ilmatiiviyteen sekä huoneistojen ilmanvaihdon korvausilman järjestämiseen halitusti, jotta ei imetä epäpuhtauksia lämmöneristeiden läpi huoneilmaan. Koko vaipan ilmatiiveydellä on oleellinen vaikutus rakennuksen energiankulutukseen sekä sisäilman laatuun. Tyypillisessä lähiökerrostalossa on keskitetty poistoilmanvaihtojärjestelmä ilman lämmön talteenottoa. Lämmön talteenoton ja esilämmitetyn korvausilman tuominen huoneistoihin edellyttää kokonaan uusien kanavien tuomista huoneistoihin.
Noudatettavat rakennusmääräykset ja ohjeet
Rakentamismääräykset ja ohjeet ovat muuttuneet monelta osin vuosikymmenten kuluessa. Esimerkiksi esteettömyysvaatimukset ovat tänä päivänä aivan erilaiset kuin lähiöiden rakennusbuumin aikoihin. Monet lähiökerrostalot ovat ilman hissiä, märkätilaelementit eivät täytä nykyvaatimuksia jne.
Huoneistojen välisten askel- ja ilmaääneneristysvaatimusten kiristymisen seurauksena lähiökerrostaloissa yleisesti käytetty 265 mm korkea ontelolaatta on korvautunut 370 mm korkealla ontelolaatalla. Tulee siis selvittää, millaisin keinoin vanhojen rakenteiden ääneneristystä voidaan parantaa kohtuukustannuksin.
Myös rakenteiden mitoituksessa on tapahtumassa muutos. Kaikki lähiökerrostalot on mitoitettu Suomen RakMK:n määräysten ja ohjeiden mukaan. Tämä ohjeisto korvautuu Euro Codeilla, joiden mukaan tehtävät tarkastelut ovat samoja kuin ennenkin, mutta kuormissa ja kuormitusyhdistelmissä on eroja.
Lähiökerrostalon osittaisen purkamisen yhteydessä noudatettavista rakennusmääräyksistä ja ohjeista on saatava yhtenäinen tulkinta ja käytäntö koko Suomeen.