Tutkimuksessa tutkittiin asuinalueen merkitystä hyvinvoinnin kokemisessa Joensuun Rantakylä-Utran alueella. Tutkimus osoitti peruspalveluiden, vapaa-ajan mahdollisuuksien ja viheralueiden keskeisen roolin asuinalueen kehittämisessä.
Kolmiosainen tutkimushanke
Tutkimushanke koostui kolmesta osiosta: ensimmäisessä osiossa tutkittiin subjektiivisen hyvinvoinnin ja asuinalueen välistä suhdetta, joka samalla oli projektin keskeisin osio. Toinen osa käsitteli kaupunkiluonnon kokemisen tapoja ja kolmas Rantakylä-imagoa. Aineistona käytettiin asuinalueelle suunnattua kyselyä, teemahaastatteluja ja sanomalehti Karjalaisen kirjoituksia.
Tutkimuksessa tuli ilmi peruspalveluiden, viheralueiden ja vapaa-ajan mahdollisuuksien keskeinen rooli hyvinvoinnin kokemisessa. Ihmiset arvostivat siten omilla asuinalueillaan onnellisuutensa suhteen eniten rauhallisuutta, turvallisuutta, palvelujen läheisyyttä, toimivaa terveydenhuoltoa ja vapaa-ajan vietto mahdollisuuksia. Toisaalta asukkaiden ikä, sukupuoli, elämäntilanne ja tausta vaikuttivat keskeisesti siihen, mitkä subjektiivisen hyvinvoinnin tekijät korostuivat omalla asuinalueella. Toiseksi, monille asukkaille luonto- ja viheralueet olivat keskiössä arjen hyvinvoinnin kannalta. Samalla monella heistä oli myös huoli täydennysrakentamisen ja muiden maankäyttömuotojen vaikutuksista viheralueisiin. Kolmanneksi, tutkimushankkeessa tuli esille paikallisen median rooli asuinalueeseen liittyvien mielikuvien synnyttäjänä.
Tutkimustuloksista apua asuinalueen hyvinvointiaseman kehittämiseen
Tutkimuksen kyselyaineistoa ja siitä saatuja tuloksia on käytetty apuna Rantakylän hyvinvointiaseman kehittämisessä. Tutkimus myös osoitti, kuinka asuinalueen resurssit voivat olla tärkeitä tekijöitä viihtyvyyden kannalta myös heille, jotka eivät niitä vielä joudu käyttämään. Kaupunkiluontoa koskevat huomiot kytkeytyvät viherkaavan suunnitteluun, johon saatu tutkimustieto antaa työvälineitä. Sen lisäksi tutkimustieto kaupunkiluonnon kokemisesta ja hyvinvointihyödyistä lisää tietoisuutta kaupunkiluonnon kulttuuri- ja virkistysarvosta. Kaupunkiluontoalueita voidaan siten kehittää paremmin kaupunkilaisten tarpeita vastaaviksi.
Hankkeesta opittiin, että asuinalueiden kehittämisessä on kiinnitettävä huomiota asukkaiden arkiseen elämään, heidän tapaansa toimia asuinalueella ja yksilöllisiin kokemuksiin.
Toteuttajat
FT Jussi Semi, Historia- ja maantieteiden laitos, Itä-Suomen yliopisto
Hankkeen liitynnät muihin hankkeisiin
Symmetrinen kaupunki ja yhdyskuntasuunnittelu -tutkimushanke (rahoittaja: Kunnallisalan kehittämissäätiö)