Ei kotia paikkaa rakkaampaa. Entä kun ikää karttuu, eivätkä kodin askareet ja ylläpito enää sujukaan? Jyväskyläläispariskunta Pertti ja Riitta Sarja teki rohkean ratkaisun ja muutti rakkaaksi käyneestä omakotitalosta Jason rakennuttamaan, ikääntyville tarkoitettuun seniorikerrostaloon.
Riitta ja Pertti Sarja myivät mukavan omakotitalonsa ja viihtyvä nyt erinomaisesti aktiivisessa senioritalossa.
Pertti ja Riitta Sarja avasivat heinäkuussa 2016 oven uuteen elämään. Kirjaimellisesti. Silloin pääsivät asukkaat muuttamaan Jaso rakennuttamaan 54:n asumisoikeusasunnon Ilonaan Jyväskylän Kuokkalassa. Ilona ei ole aivan tavallinen asuintalo. Sen kaikki asukkaat ovat vähintään 55-vuotiaita.
– Entinen kotitalomme oli ihanteellinen. Ympärillä oli puistoa, Päijänteen vedet kimmelsivät kävelymatkan päässä ja naapuritkin mitä mainioimpia. Aloimme kuitenkin miettiä, mitäs sitten tehdään, kun ollaan vanhoja ja raihnaisia. Joku päivä sekin olisi totta, vaikka nyt vielä olemme aktiivisessa iässä ja hyväkuntoisia. Isäni kuoli 89-vuotiaana. Äiti eli sen jälkeen vielä kolme vuotta. Hän tarvitsi kotona asuessaan päivittäin paljon apua. Silloin aloimme miettiä, mikä olisi oikea tapa varautua tulevaan. Meilläkin lapset asuvat ympäri maata, Riitta Sarja kertoo.
Kun Jaso aikoi rakennuttaa Sarjojen kotitalon lähelle Kuokkalaan Ilona-talon, ajatus muuttaa siihen tuntui äkkiä mielekkäältä. Nyt Sarjoilla on 66 neliön viihtyisä kolmio isolla parvekkeella. Asunnon yksityiskohdat on mietitty ikääntymisen lähtökohdista. Kynnyksiä ei ole, oviaukot ovat leveämmät, kylpyhuoneessa pystyy toimimaan vaikka pyörätuolilla, hissi on tilava ja liikkuminen kaikkialle vaivatonta.
– Olen itse ollut mukana Jason toiminnassa sen perustamisesta lähtien ja istun tälläkin hetkellä sen hallituksessa. Nyt olen tyytyväinen, että päätimme myös muuttaa Jaso-taloon. Mitä aikaisemmassa vaiheessa näitä ratkaisuja tekee, sen helpommin sopeutumien uudentyyppisen asuinympäristöön sujuu, Pertti Sarja pohtii.
Vauhdikkaasti liikkeelle
Jaso on asumisoikeusyhdistys, jonka tarkoitus on rakentaa yhteisöllisiä asumisoikeusasuntoja ikääntyville ihmisille. Jason tarina alkoi vuonna 2010, kun Jyväskylän kaupungin hankejohtajana toiminut Olavi Niemi alkoi pohtia ikäihmisten asumisratkaisuja. Niemi oli aiemmin seurannut oman iäkkään isänsä sinnittelyä tälle rakkaaksi käyneessä omakotitalossa. Isän loppuvuosina kunto oli jo sen verran heikentynyt, ettei liikkuminen ja asiointi enää sujunut omin voimin. Yksinäisyyskin vaivasi. Itse rakennettua taloa isä ei silti halunnut koskaan jättää.
Isän kuoltua Niemi alkoi kehittää toimintamallia, missä ikääntyvä ihminen voisi muuttaa järkevän hintaiseen – ja edelleen omaan – asuntoon mutta asua yhteisöllisesti toisten kanssa hyvien palvelujen lähellä. Niemen ajatukset löysivät Jyväskylässä nopeasti ymmärtäjiä eläkeläisjärjestöissä toimivista aktiiveista. He perustivat vuonna 2012 Varttuneiden Asumisoikeusyhdistys Jason. Kun Jaso sai Raha-automaattiyhdistykseltä kolmivuotisen projektiavustuksen vuosille 2013–2016, yhdistys pystyi palkkaamaan projektipäällikön ja käynnistämään toden teolla Jaso-asuntojen suunnittelun ja rakentamisen. Ensimmäinen Jason rakennuttama 80 asunnon Ilona-talo valmistui vuosina 2014 ja 2015 Huhtasuolle. Jaso sai talon rakentamiseen asukkaiden asumisoikeusmaksuina 15% ja loput lainattiin Kuntarahoitukselta. Lainaan Jaso sai korkotukea ARA:lta.
Jaso-asuntoja saattoivat hakea yli 55-vuotiaat.
– Saimme hakemuksia yllättäen ympäri Suomea, joten jotain ainutlaatuista mallissamme selvästi oli. Meille kävi nopeasti selville, että tällaiseen toimintaan on todellinen ja akuutti tarve, kertoo Jason entinen projektipäällikkö, nykyinen toiminnanjohtaja Sinikka Tyynelä.
Asukkaat mukana suunnittelussa
Jaso tavoittelee hyvää yhteistyötä ja vuorovaikutusta kaupungin eri toimijoiden kanssa aina kaavoituksesta sosiaalitoimen vanhustenpalveluihin.
– Yhdistyksen tavoite on, että yhteisöllinen senioriasuminen nähtäisiin osana kaupungin palvelurakennetta, joka turvaa vanhusväestölle hyvän ja aktiivisen elämän. Asukkaat ovat saaneet olla talojen suunnittelussa mukana alusta alkaen, millä on ollut kaksi tärkeää merkitystä. Ensinnäkin, asunnot ja yhteiset tilat on suunniteltu asukkaiden todellisia tarpeita vastaavaksi ja toisekseen, yhdessä suunnittelu on hitsannut hyvin asukkaita yhteen jo ennen taloon muuttamista, kertoo Tyynelä.
Vaikka Tyynelä korostaa Jaso-talojen yhteisöllisyyttä, asukkaat päättävät itse, millaista yhteisöllisyyttä kukin haluaa.
– Asukkaat asuvat aivan tavalliseen tapaan omissa asunnoissaan ilman velvoitteita hoitaa yhteisiä asioita. Jaso-taloissa on kuitenkin puitteet viettää aikaa ja toimia monilla tavoilla yhdessä. Yhteistä tekemistä ei tuputa kukaan ulkopuolelta, vaan sen asukkaat luovat itse. Toimintaa tukee talossa toimiva asukastoiminnanohjaaja. Asukkailla on oma työhistoriansa, elämänkokemuksensa ja osaamista mitä moninaisimmista asioista. Tarkoituksena on arvostaa sitä ja saada ne käyttöön yhteiseksi hyväksi. On hienoa, jos jokainen voi kokea olevansa tarpeellinen, korostaa Tyynelä.
Yhteisöllisessä senioritalossa toiminnallisen sydämen muodostavat keittiö, olohuone, kuntoilutilat ja yhteiset miesten ja naisten saunavuorot.
Biljardiakin tarvitaan
Huhtasuon Ilona-pilottitalossa käytettiin yhteisten tilojen suunnittelussa sisustussuunnittelijaa, vaikka ajatusta aluksi vieroksuttiin. Tyynelän mukaan panostus kannatti, sillä ammattilainen osasi suunnitella yhtenäiset, tyylikkäät ja ennen kaikkea viihtyisät tilat, jotka ovat houkutelleet asukkaita aktiivisesti viettämään yhteistä aikaa.
– Jopa biljardipöytä havaittiin suosituksi – eikä siitä tullut mikään ukkojen harrastus, yhtä lailla sitä pelaavat naiset. Biljardipöydän ääressä pelataan paljon myös lastenlasten kanssa, se yhdistää yli sukupolvirajojen. Hyväksi ratkaisuksi osoittautui sekin, ettei talossa ole erillistä käsityöharrastetilaa, koska käsitöitä ja askartelua voi aivan hyvin tehdä yhteisissä keittiö- ja olohuonetiloissa. Kahden vuoden käyttökokemusten perusteella voi sanoa, että yhteisöllisessä senioritalossa toiminnallisen sydämen muodostavat keittiö, olohuone, kuntoilutilat ja yhteiset miesten ja naisten saunavuorot. Näitä tiloja täydentää loistavasti hyvinvointihuone, jossa erilaiset hyvinvointipalvelun harjoittajat, kuten hierojat, kampaajat ja fysioterapeutit voivat tarjota palvelujaan, Tyynelä kertoo.
Jason malli toimii niin hyvin, että senioritaloihin tulee hakemuksia ympäri Suomen, toiminnanjohtaja Sinikka Tyynelä kertoo.
Jaso on kolmessa vuodessa rakennuttanut Jyväskylään yli 130 Ilona-asuntoa. Vuonna 2017 valmistuvaan Palokan Ilonan seniorikortteliin tulee 160 asuntoa ja 29 hoiva-asuntoa. Tulijoita Ilona-taloihin on ollut enemmän kuin mukaan mahtuu.
– Jaso-asuntojen kysyntä osoittaa, että Suomessa selvästi tarvitaan uudenlaisia ratkaisuja siihen, miten ikäihmisten asuminen järjestetään. Eläkeläisten osuus väestöstä sen kuin kasvaa. Jos ihmiset voivat asua omatoimisesti mahdollisimman pitkään ja viettää aktiivista ja tyytyväistä elämää, säästyy todella pitkä penni verovaroja. Meillä on käynyt vierailijaryhmiä ympäri Suomea opiskelijoista kansanedustajiin. Kaukaisin vierailijaryhmä on tullut Taiwanista. Jos malli toimii näin hyvin Jyväskylässä, miksi se toimisi muuallakin, pohtii Tyynelä.
Vilkasta elämää
Sarjan pariskunta ei ole muuton jälkeen enää haikaillut entiseen elämäänsä. Kuokkalan Ilona-talossa sosiaalinen elämä on vilkasta. Asukkaat ovat perustaneet innokkaasti harrasteryhmiä. Yhteisissä tiloissa kokoonnutaan lätkimään korttia, tekemään käsitöitä, keskustelemaan lukupiirissä, juomaan päiväkahveja. Välillä viritetään
karaokelaitteet ja lauletaan. Yhteissaunavuorot ovat kovassa käytössä.
– Pidän siitä, ettei kenenkään ole pakko osallistua mihinkään, ellei itse halua. Itse tosin en malta pysyä poissa talon riennoista. Yhteisöllinen asumismuoto luo turvallisuutta niillekin, jotka pysyttelevät omissa oloissaan. Heistäkin välitetään. Meillä yksinäinenkään ei ole yksin, Pertti Sarja sanoo.