”Hei! Vuokravelkasi on siirtynyt käräjäoikeuden käsiteltäväksi. Olet vaarassa tulla häädetyksi kodistasi ja saada maksuhäiriömerkinnän luottotietoihisi. Sinulla on kuitenkin vielä mahdollisuus korjata tilanne. Maksamalla vuokravelkasi voit estää asuntosi ja luottotietojesi menettämisen. Ota yhteyttä sähköpostitse tai Whatsappilla.”
Tällaisen tekstiviestin saa asukas, jonka vuokravelka on siirtymässä oikeudelliseen perintään Helsingin kaupungin asunnot Oy:ssä. Tekstiviestin linkistä pääsee saman tien klikkaamaan sähköpostivastauksen, soittamaan tai lähettämään viestin Whatsappilla Hekan vuokravalvontaan. Sekä viestin sisältöä että yhteydenpitokanavia on kehitetty Hekassa osana valtakunnallista ASTA-hanketta. Viestillä tavoitellaan erityisesti nuorten aikuisten herättämistä tilanteen vakavuuteen, mutta halutaan luoda toivoa ja tarjota ratkaisumahdollisuuksia. Yhteydenotto on tehty asiakkaalle niin helpoksi kuin mahdollista – vuokravalvojaan saa yhteyden vaikkapa Whatsappilla, jos asiakkaalla ei ole puhelinsaldoa. Pilottijakson perusteella tekstiviesti on poikinut tehokkaasti yhteydenottoja, ja on todettu perinteistä kirjepostia toimivammaksi tavaksi viestiä nuorten aikuisten asukkaiden kanssa.
Parhaat opit Vuokra-asukkaiden talousneuvonnan työkalupakissa
Hekan ASTA-hanke on yksi 24:stä ASTA-avustuksella rahoitetusta hankkeesta. Vuokra-asukkaiden talousongelmien ehkäiseminen (ASTA) -hanke käynnistettiin etsimään ja testaamaan toimintamalleja vuokra-asukkaiden talousvaikeuksien ehkäisyyn ja korjaamiseen. Hankkeen taustalla tunnistettiin kasvava tarve talousneuvonnalle ja erityisesti vuokravelkatilanteiden juurisyihin pureutumiselle.
Syksyllä julkaistiin Vuokra-asukkaiden talousneuvonnan TYÖKALUPAKKI, johon on koottu parhaita oppeja ASTA-hankkeesta. Pakissa esitellyt toimintamallit ja välineet ovat sovellettavissa erilaisten organisaatioiden ja toimijoiden tarpeisiin. Sieltä löytyy konkreettisia esimerkkejä, miten esimerkiksi vuokrataloyhtiöt ovat parantaneet työskentelyään, ja pakista voi ladata valmiita lomakepohjia ja muita työvälineitä ja ottaa käyttöön asiakastyössä vaikka saman tien.
Työkalupakissa on kuvattu Hekan tekstiviestipilotin lisäksi muun muassa, miten Espoon Asunnot on kouluttanut vuokravalvonnan ja asumisneuvonnan tiimejä talousasioiden puheeksiottoon ja asiakkaiden palveluohjaukseen. Lupaava esimerkki ASTA-kokeiluista on myös M2-Kotien tulotasoon sopivan asunnon takuumalli. Jos asukas asuu tuloihinsa nähden liian kalliissa asunnossa ja sitoutuu maksamaan kertyneen vuokravelan, M2-Kodit sitoutuu etsimään asukkaalle edullisemman asunnon. Vuokravelasta tehdään asukkaan kanssa realistinen maksusuunnitelma, ja asukkaalle tarjotaan myös talousneuvontaa kokonaistilanteen selvittämiseksi.
Lisää tietoa ASTA-avustuksella toteutetun toiminnan tuloksista ja vaikuttavuudesta saadaan Owal Group:in toteuttamasta hankearvioinnista, joka julkaistaan alkuvuodesta ARAn verkkosivuilla.
Talous- ja velkaongelmat lisäävät asunnottomuusriskiä
ASTA-hankkeen tavoitteena on ollut puuttua asukkaiden vuokravelkoihin ja sitä kautta vähentää asunnottomuutta. Talousongelmien ja maksuhäiriömerkintöjen määrä kasvaa Suomessa alati, ja on tunnistettu, että ne lisäävät riskiä joutua asunnottomaksi. Yhteiskunnan näkökulmasta on huomioitava vuokravelkojen maksamisesta aiheutuva ehkäisevän toimeentulotuen menojen kasvu. Vuokrataloyhtiöille vuokratappiot aiheuttavat painetta vuokrien korotukselle. Jo vuosia vuokranmaksun ongelmat ovat vieneet leijonanosan asumisneuvojien työajasta. Näihin ongelmiin haluttiin tuoda lisäresurssia ASTA-avustuksella.
Syitä talousongelmille voivat olla niin mielenterveysongelmat ja päihde- ja peliriippuvuudet, osaamattomuus talousasioissa, kuin myös muutokset elämäntilanteessa kuten työttömyys, sairaus tai ero, tai yksinkertaisesti liian pienet tai epäsäännölliset tulot. Osahankkeiden asiakkailla on ollut taustalla monenlaisia tilanteita. Kaikilla ei välttämättä ole edes selvää taloudenhallintaongelmaa, vaan yksinkertaisesti niin tiukka taloudellinen tilanne, että pienikin muutos riittää suistamaan tilanteen raiteiltaan.
Myös rahoittaja kehittyy
ASTA-avustusta on saanut vuodesta 2018 lähtien 24 osahanketta ympäri Suomen. Mukana on ollut lähes 80-henkinen verkosto: 11 kuntaa, 6 vuokrataloyhtiötä ja 7 järjestöä tai säätiötä. Kukin osahanke on itsenäinen kokonaisuutensa ja paikallisiin tarpeisiin kehitetty. Hankkeiden sisältö, kesto ja resurssit ovat vaihdelleet paljonkin, riippuen myös kohderyhmästä ja toimintaympäristöstä. Tavoite on kuitenkin kaikilla yhteinen, vaikka keinot siihen pääsemiseksi ovat erilaisia. Osahankkeiden tukena kokonaisuudessa on ollut Takuusäätiö, jonka tehtävänä on ollut koordinoida yhteiskehittämistä, järjestää hankkeiden yhteisiä kehittämispäiviä ja tarjota tukea, koulutusta ja työvälineitä talousongelmien hoitamiseen.
Osahankkeet ovat myös lähtötilanteiltaan erilaisissa vaiheissa. Toiset ovat olleet jo valmiiksi pitkällä asumisneuvonnan ja talousneuvonnan kehittämisessä, osa taas on vasta aloittelemassa. Kehittämisavustuksen tarkoituksena onkin ollut, että jokainen hanke saisi otettua askeleen eteenpäin, vaikka kaikki eivät pääsisikään vielä samalle maaliviivalle. Tässä mielessä ARAn avustus on toiminut joustavana kehittämisen työkaluna, joka on sopinut moneen eri tilanteeseen ja erityyppisille toimijoille.
Kehittämispäivissä kokemuksia on jaettu avoimesti ja uusia näkökulmia on ollut runsaasti. Hankkeiden kokoontuminen yhteen on tarjonnut paitsi vertaistukea, myös ideoita, ja tämä on sopinut mainiosti kokeiluhankkeen luonteeseen. ASTA-avustuksella on ollut lupa paitsi kokeilla, myös epäonnistua. Se, että jokin kokeilu ei tuottanutkaan toivottuja tuloksia, voi paradoksaalisesti antaa paljonkin eväitä tuleviin onnistumisiin. Seuraavalla kerralla ainakin tietää, mikä ei toimi ja mistä kiikasti.
Samalla ARA on kehittänyt omaa toimintaansa, esimerkiksi muokkaamalla hankeraportointia reaaliaikaisemmaksi ja reflektoivammaksi. Tavoitteena on, että raportointi ei olisi vain jälkikäteistä tiedottamista rahoittajalle, vaan että siitä olisi hyötyä osahankkeille kehittämisen tukena jo hankkeen aikana. Raporteissa esiin tulleita huomioita haasteista ja onnistumisista on myös hyödynnetty yhteisten kehittämispäivien sisällön suunnittelussa.
Hankearvioinnissa yhtenä teemana on arvioida myös ARAn toimintaa rahoittajana. ARAssa uskotaan vahvasti, että osahankkeilla on paras tietämys paikallisista ongelmista ja myös parhaat avaimet ratkaisuihin – ARAn rooli on tuupata toimijoita oikeaan suuntaan ja rahoituksen avulla toimia mahdollistajana. ARA ei halua ohjata toimintaa liian tiukasti, sillä se saattaisi myös rajoittaa. Uudet, luovat ideat jäisivät silloin keksimättä.