Uusilla Toimiva talo -kriteereillä tavoitellaan vastuullisempaa ja kestävämpää asuinkerrostalorakentamista. Kriteeristöä voi käyttää apuna hankesuunnittelussa ja suunnittelutyön laadunvarmistuksessa. Kriteeristössä korostuvat rakennuksen tilallistoiminnallisen laadun eri osa-alueet.
Kiinteistö- ja rakentamisalan toimijoilla on halua edetä kohti vastuullista ja kestävää rakentamista: tämä näkyy myös erilaisiin kriteeristöihin pohjautuvien todistusten ja sertifikaattien tavoitteluna, joiden avulla rakennuskohteita voi arvioida yhtenäisin mittatikuin. Perinteisesti kriteereillä on keskitytty edistämään erityisesti ekologista kestävyyttä, mutta yhtä tärkeää on toimivat ja viihtyisät tilat – ja niiden siivittämä hyvä arki. Tähän aiheeseen tarttuu Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARA:n tukema, Rakennustietosäätiön parhaillaan työstämä hanke. Hankkeen tavoitteena on tuottaa elinkaarensa aikana hyvin ja pitkään toimivien asuinkerrostalojen tilaamista ja suunnittelua tukeva Toimiva talo -kriteeristö. Kriteeristön avulla voidaan hankkeen alkuvaiheessa määritellä ja hankkeen edetessä seurata tilallistoiminnallisia kohdekohtaisia tavoitteita.
Hyvin ja pitkään toimivia kerrostaloja
Kriteerit vauhdittavat toteuttamaan elinkaarensa aikana hyvin ja pitkään toimivia asuinkerrostalokohteita.
Rakennusten teknistä toimivuutta ja ympäristövaikutuksia voidaan varmentaa ja dokumentoida nykyään lukuisilla kriteeristöillä sekä niihin perustuvilla todistuksilla ja sertifioinneilla. Toimiva talo -kriteeristö keskittyy poikkeuksellisesti tilan kysymyksiin, ja ensimmäisenä kohteena on asuinkerrostalot.
Toimijat kiinteistö- ja rakennusalalla voivat kehittää omia suunnitteluohjeistuksiaan ja laadunhallinnan prosessejaan valitsemalla kriteeristöstä toimija- tai kohdekohtaisia rakennushankkeen tavoitteita, joiden toteutumista voi seurata teknisen suorituskyvyn ja ympäristövaikutusten rinnalla. Kriteeristö toimii tulevaisuudessa myös ARAn työkaluna.
Uudessa kriteeristössä korostuvat rakennuksen tilallistoiminnallisen laadun eri osa-alueet, kuten joustavuus, viihtyisyys, käyttöturvallisuus, ylläpidettävyys ja esteettömyys. Osa-alueita tarkastellaan asunnon tilojen, rakennuksen jaettujen tilojen sekä rakennuksen välittömien ulkotilojen osalta. Kriteeristön pääaiheet on tislattu eurooppalaisesta standardista (EN16309:2014), ja sen sisällöt perustuvat pääosin suomalaisten kiinteistö- ja rakentamisalan ammattilaisten ohjeisiin (RT-kortisto).
Lukuisien käyttökohteiden kriteeristö
Käytännössä kriteeristöä voi käyttää apuna hankesuunnittelussa sekä suunnittelutyön laadunvarmistuksen välineenä. Lisäksi kriteeristöä voi hyödyntää esimerkiksi asunto- tai asuinkerrostalokohteen myynti- ja kauppatilanteissa sekä arvioinneissa ja vastuullisuusraporttien laadinnassa. Tilojen toiminnallisten ominaisuuksien vertailu voi olla eduksi myös tonttihauissa ja rahoitusta haettaessa. Kriteeristön sisältöä voi käyttää hyväkseen myös kyselyissä, jolla kerätään systemaattisesti asukkaiden näkökulmia rakennuksen käyttövaiheen ajalta.
Tärkeintä on huomioida kriteerien hyödynnettävyyden potentiaali täydentämällä niillä perinteisempiä tekniseen toimintaan ja ympäristövaikutuksiin keskittyvää rakennushankkeiden tavoiteasetantaa ja -seurantaa. Osana muita tärkeitä tarkastelun osa-alueita kriteeristö tukee kokonaisvaltaista lähestymistä kestävyyteen.
EN 16309:2014. Sustainability of construction works - Assessment of social performance of buildings.
RT-kortisto. Rakennustietosäätiö RTS sr ja Rakennustieto Oy. RT tietoväylä -verkkopalvelu.
Sampo Vallius:
Toimiva talo -kriteeristö otetaan ARAssa käyttöön ohjausvälineenä
Asumisen laatu on noussut julkiseen keskusteluun voimakkaammin kuin kenties koskaan aiemmin. Keskustelun ytimessä on asiantuntijoiden parissa noussut huoli uusien asuntojen ahtaudesta ja heikosta asuttavuudesta. Ongelmalliseksi koetuista pienasunnoista on ennätetty käyttää monia nimiä kuten ”kanakoppi” ja ”hellahuone”.
ARA-tuotantoa on samassa yhteydessä nostettu laadukkuuden mittariksi ja esimerkiksi hyvästä tilasuunnittelusta. ARA-asuntoja ei kuitenkaan riitä kaikille ja osa ihmisistä rajautuu niiden saajien ulkopuolelle tulojen tai varallisuuden vuoksi. Niinpä on mietitty, miten ARA-tuotannon laatuominaisuuksia voitaisiin saada tuotua vapaaehtoiselta pohjalta kaikkeen asuntotuotantoon ja toisaalta, miten laadun arviointi voisi olla helpompaa asunnon ostajalle tai vuokraajalle. Tällöin päätettiin käynnistää yhteistyö Rakennustiedon ja alan johtavien toimijoiden kanssa asuntojen laatukriteeristön luomiseksi.
Tavallisen kuluttajan on usein vaikea arvioida asunnon sopivuutta omaan käyttöön pelkkien pohjapiirrosten avulla. Kun asunnon mahdolliset ongelmat tai itselle huonot ominaisuudet selviävät vasta asumisen aikana, on usein jo myöhäistä katua. Olisi siis paljon helpompaa, mikäli asuntojen tilojen laadulle ja soveltuvuudelle erilaisiin tarkoituksiin olisi olemassa mahdollisimman havainnollisia kriteereitä ja niiden pohjalta voitaisiin tuottaa helppotajuinen ”laatutodistus”, jonka avulla asunnon sopivuutta olisi yksinkertaista hahmottaa. Toimiva talo -kriteeristö tavoittelee tätä.
Kriteeristöä on tarkoitus sen valmistuttua käyttää osana ARAn rahoitusprosessia havainnollistamassa tuotettavien asuntojen laatua. Sen avulla asiakas voi myös käytännössä todistaa hankkeensa parempaa laatua korkeamman rakennuskustannuksen perusteluna. Jonkinlainen esikuva tässä on energiatodistus, joka vakioidusti tuottaa vertailtavaa tietoa rakennuksista. Toimiva talo -kriteeristö auttaa jo suunnittelun aikana etsimään järkeviä painotuksia hankkeen ominaisuuksille.
ARAn aloitteen myötä kriteeristö tulee alalla tutuksi ja toivottavasti myös yleistyy vapaaehtoisena laatumittarina muuallakin kuin vain ARA-tuotannossa. Siksi hankkeessa ovat mukana alan keskeiset toimijat ja paras osaaminen.